Ferdinand von Wright, Taistelevat metsot, 1886, öljy kankaalle, 124 x 188,5 cm, Ateneum. Kuva: Jouko Könönen / Kuvataiteen keskusarkisto

Opastaulu 8
Haminalahti on tullut tunnetuksi lintumaalareiden kylänä, jossa
von Wright -taiteilijaveljesten lintumaalausperinne elää edelleen.




Taiteilijaveljekset Magnus (1805-1868), Wilhelm (1810-1887) ja Ferdinand (1822-1906) von Wright olivat kotoisin Haminalahden kartanosta. Kotiympäristö, Haminalahden maisemat ja luonto muodostivat heidän taiteensa lähtökohdan ja aihemaailman.


Veljekset tunnetaan erityisesti lintumaalareina. Heidän lintumaalauksissaan yhdistyy yksityiskohtaisen tarkka kuvaustapa lintujen luonnollisten asentojen ja ympäristöjen havainnointiin. Lintumaalausten lisäksi heidän tuotantoonsa kuuluu myös idyllisiä maisemia, asetelmia ja muotokuvia. Heitä pidetään suomalaisen kuvataiteen uranuurtajina. Oman aikansa kuvaajina von Wright -veljesten teoksilla on myös huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä.


Veljekset olivat pääosin itseoppineita taiteilijoita. Heidän ammattitaitonsa pohjautui kotona opittuihin harrastuksiin, luonnontarkkailuun ja metsästykseen. Lintukuvia veljekset tekivät pikkupojasta lähtien. Metsästysharrastus teki Haminalahden linnuston heille tutuksi. Veljekset tunsivat erityisen hyvin kanalinnut ja sorsat. Kuviensa malleina he käyttivät vasta-ammuttuja lintuja. Maalauksia varten tutkittiin myös isän häkkilintuja ja pihapiirin kesyjä hanhia, sorsia ja kyyhkysiä.


Taiteilijaveljeksille oli yhteistä pikkutarkka kuvaustapa yhdistyneenä mestarilliseen tekniikkaan ja romanttiseen tyyliin. Kaikki kolme aloittivat eläintieteellisinä kuvittajina, mutta sittemmin kukin heistä loi yksilöllisen uran omine erityispiirteineen.


Ferdinand von Wright, Mangnus von Wright, 1849, öljy kankaalle, yksityiskokoelma Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto
Magnus
(1805-1868)


Ferdinand von Wright, Omakuva paletti kädessä 1849/52, öljy kankaalle, Ateneum. Kuva: Kirsi Hakola / Kuvataiteen keskusarkisto
Ferdinand
(1822-1906)


Ferdinand von Wright, Wilhelm von Wright, 1840,akvarelle norsunluulle. yksityiskokoelma Kuva: Kuvataitten keskusarkisto
Wilhelm
(1810-1887)


Aluksi veljekset tekivät lintukuvansa piirtäen ja vesivärein, mutta Ruotsissa he oppivat uuden painomenetelmän, kivipiirros- eli litografiatekniikan, jolla Magnus ja Wilhelm toteuttivat vuosina 1828-1838 kuvaston Ruotsin linnuista, Svenska Foglar. Se kuuluu alan hienoimpiin ja harvinaisimpiin kuvateoksiin. Magnuksen aloittama vastaava kuvasto Suomen linnustosta jäi kesken.


Lintutaiteilijoina von Wright -veljekset eroavat toisistaan tieteellisten ja taiteellisten painotusten mukaan. Wilhelm pysyi koko elämänsä ensisijaisesti tieteellisenä kuvittajana, Magnus vapautui vasta varttuneella iällä ornitologisesta pikkutarkkuudesta, kun sen sijaan Ferdinand tunnetaan ennen kaikkea lintumaalarina ja taiteilijana. Parhaimmillaan hän oli luonnondramatiikkaa sisältävissä lintuaiheissa. Taistelevat metsot on Ferdinandin tunnetuin lintumaalaus, josta on tullut suomalaisen taiteen rakastetuimpia ja kopioiduimpia teoksia.

Kuopion taidemuseon Ferninand von Wright -sivuille


Veljekset työskentelivät myös Ruotsissa, jonne Wilhelm jäi pysyvästi. Kotiseudulle uskollisin oli Ferdinand, joka eli Haminalahdessa suurimman osan elämästään.

 



Matti Karppinen. Kuva: Jänis / Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkisto.


Matti Karppasesta
(1873-1953) tuli von Wright -veljien lintutaiteen jatkaja Haminalahdessa.
Hän tuli 1890-luvun alussa Kuhmosta Ferdinand von Wrightin apulaiseksi ja oppilaaksi.

Innokkaana lintujen tarkkailijana hän piirsi jatkuvasti luonnoksia ja piti tarkkaa päiväkirjaa havainnoistaan. Karppanen oli tuottelias lintumaalari ja maalasi linnut aina luonnollisessa koossa. Erityisen mielellään hän kuvasi petolintuja, joita hänellä oli myös elätteinä. Hän oli myös erinomainen lintujen tuntija ja kysytty lintujen täyttäjä.

Karppanen asui lähellä kartanoa mökissä, joka yhä tunnetaan Karppaalana. Tämä värikäs persoonallisuus muistetaan myös oman saaren, Karppasensaaren, rakentajana Haminalahteen.


Matti Karppanen, Maakotka, 1943, öljy pahville, 39 x 61,5 cm, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen taidekokoelma / Kuopion kaupunki. © Kuvasto 2007