Tämä maalaus sai aikanaan hurmioituneen vastaanoton, ja Sakari Topelius nimesi sen Maamme-laulun uudeksi säkeistöksi. Maalauksesta tuli suomalaisen maiseman ihannekuva liittyen tuon ajan romanttiseen luonnonihailuun ja isänmaalliseen innostukseen.Ferdinand von Wright, Näköala Haminalahdelta, 1853,  öljy kankaalle, 88 x 131 cm, Ateneum. Kuva: Jukka Romu / Kuvataiteen keskusarkisto.



Opastaulu 5
Haminalahdella ja von Wright -taiteilijaveljeksillä, erityisesti Magnuksella ja Ferdinandilla, oli uraauurtava merkitys suomalaisen maisemataiteen historiassa. 1850-luvulla he maalasivat korkeilta paikoilta nähtyjä laajoja sisävesimaisemia.

Tunnetuin näistä on Ferdinand von Wrightin Näköala Haminalahdelta vuodelta 1853. Siinä on kuvattu näkymä Pohjois-Kallavedelle lahden takana näkyvältä Haminavuorelta katsottuna. Etualalla näkyy Salonsaari. Teos sai hurmioituneen vastaanoton, ja Sakari Topelius nimesi sen Maamme-laulun uudeksi säkeistöksi. Maalauksesta tuli suomalaisen maiseman ihannekuva liittyen tuon ajan romanttiseen luonnonihailuun ja isänmaalliseen innostukseen.

Ferdinand von Wrightin taiteessa ovat kotiseudun näkymät keskeisenä aiheena ja lintumaalausten taustana. Haminalahden maisemien, kotiympäristön ja pihapiirin ohella Ferdinand kuvasi myös Kuopiota keskeisistä näkökulmista kuten Puijolta, Väinölänniemeltä ja torilta käsin. Toisenlaisia, rehevän jylhiä maisemia hän tallensi Pohjanmeren rannikolla Wilhelm-veljensä asuinseudulla Orustissa Ruotsissa.